Metallipakkausten KEHITYSHANKKEET JA TUTKIMUKSET
METALLIJÄTTEEN KOOSTUMUSTUTKIMUKSEN OPAS
Tältä sivulta löydät oppaan kuluttajilta kerätyn metallijätteen koostumustutkimuksen toteuttamiseksi. Oppaassa kerrotaan, miten erilliskerätystä metallijätteestä otetaan edustavia näytteitä ja miten näytteet lajitellaan käsin eri jakeisiin siten, että tulokset palvelevat koostumustutkimukselle asetettuja tavoitteita mahdollisimman hyvin.
Suosittelemme käyttämään oheista opasta kuluttajakeräysjärjestelmissä kerättävää metallijätettä tutkittaessa.
Opas sisältää tärkeää tietoa seuraavista teemoista:
- Metallijätteen kuvaus kuluttajakeräysjärjestelmissä
- Tutkimuksen suunnittelu
- Näytteenoton ja lajittelun suunnittelu
- Näytteenoton ohjeet
- Teknisen toteutuksen ohjeet
- Näytteiden lajittelun ohjeet
- Tulosten laskennan, esittämisen ja arvioinnin ohjeet
- Tutkimusprojektin muistilistan, viitteet ja esimerkkilomakkeita tiedonkeruuta varten
Opas on toteutettu yhteistyössä Teknologian tutkimuslaitos VTT Oy:n kanssa.
Lataa opas: Opas kuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumustutkimukseen
METALLIJÄTTEEN KOOSTUMUS 2019
Suomessa tutkittiin vuonna 2019 kuluttajilta kerätyn metallijätteen koostumusta. VTT:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin metallinkeräykseen tuodun pakkausmetallin, pienmetallin ja pantillisten juomatölkkien välistä jakaumaa sekä keräykseen päätyvän virheellisesti lajitellun jätteen eli rejektin määrää. Koko tutkimusraportin pääset lataamaan tästä.
Metal distribution in consumer collection systems – download the English report here.
Metallinäytteitä kerättiin valtakunnallisesti. Näytteitä kerättiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomen alueelta sekä Rinki-ekopisteistä että kiinteistökeräyksestä. Näytteitä kerättiin seitsemältä alueelta vuoden 2019 huhti-heinäkuun aikana.
Tutkimus tuotti luotettavaa tietoa metallinkeräyksestä. Tutkimuksessa selvisi, että pakkausmetallia ja pienmetallia kertyy keräykseen lähes yhtä paljon ja metallin laatu on pääosin hyvää. Pienmetallia kertyi enemmän Rinki-ekopisteistä kuin kiinteistökeräyksestä.
Metallinkeräykseen päätyvistä jätteistä pakkausmetallia on 41 prosenttia ja pienmetallia 46 prosenttia. Pakkausmetalli koostuu pääosin metallista (97 %), ja loput 3 prosenttia on muuta materiaalia, kuten paperisia etikettejä (1,9 %), biojätettä (0,5 %) sekä muovia (0,1 %).
Virheellisesti lajitellun jätteen eli rejektin määrä oli Rinki-ekopisteissä ja kiinteistökeräyksessä lähes sama, noin 13 prosenttia. Suurin osa kuluttajakerätyn metallijätteen sisältämästä rejektistä koostui sähkö- ja elektroniikkaromusta. Myös vaarallisiin jätteisiin kuuluvia tyhjentämättömiä painepakkauksia löytyi merkittävä määrä.
Tutkimuksen tilaajana toimi Mepak-Kierrätys Oy. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa), Suomen Kiertovoima Ry:n (KIVO), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.