Kehityshankkeet
ja tutkimus
Aktiivista työtä kiertotalouden hyväksi
SPT toimii pakkausalan edelläkävijänä koko Suomen kierrätyksen ja kiertotalouden hyväksi. Kannustamme yrityksiä ja kuluttajia oikeisiin kierrätyskäytäntöihin ja tuotamme todennettua tietoa eri pakkausjätteiden laadusta ja kierrätyksen toteutumisesta edistäen alan tilastoinnin luotettavuutta. Seuraavassa poimintoja kampanjoinnista ja eri pakkausmateriaalien tutkimustuloksista sekä oppaita tutkimusten toteuttamisen tueksi.
Kartonki- ja paperipakkausten kehityshankkeet
Ilmat pihalle -hanke
Kuluttajapakkausten keräyksessä suurin merkitys on kuluttajan toiminnalla kotona, kiinteistöllä ja keräyspisteellä. Ilmat pihalle -hanke opastaa ja motivoi kuluttajia litistämään kartonkipakkaukset ja täyttämään keräysastiat tehokkaammin, jolloin tulokseksi saadaan siistimmät roskakatokset sekä vähennyksiä tyhjennyksissä, kuljetuksissa, polttoaineen kulutuksessa ja päästöissä.
Hankkeen videoissa esitellään erilaisia litistystyylejä. Kuluttajia kannustetaan myös jakamaan somekanavissa omia litistysvinkkejään hashtageilla #ilmatpihalle, #litistä, #muistalitistää ja #kartonkikiertää.
Litistysvinkkejä
- Aaltopahvilaatikot: eniten tilaa vievät isot verkkokaupan pakkaukset ja elintarviketoimitusten laatikot. Muista litistää ne aina.
- Kartonkitölkit: Litistä maito- ja mehutölkit sekä pakkaa sisäkkäin. Irtonaiset muovikorkit muovipakkausten keräykseen!
- Paperipussit ja -kassit: Hyödynnä pussit ja kassit pakkaamalla niihin pieniä kartonkipakkauksia sekä talous- ja wc-paperirullien hylsyjä.
- Juomien pahviset monipakkaukset: Litistä sixpackit ja salkut tai pakkaa niihin muita litistettyjä kartonkipakkauksia.
Tyyli on vapaa, kunhan muistat litistää -sanoma valloitti somen
Kesällä 2021 toteutimme Ilmat pihalle -somekampanjan (Twitter, Instagram, Facebook, TikTok), jossa kerättiin kuluttajilta ideoita ja motivointikeinoja kartonkipakkausten litistämiseksi ja tehokkaaksi keräämiseksi.
Hankkeen pilottivaiheessa kärki-ideat jalkautettiin 10 Oulun seudun taloyhtiöön, joiden asukkaille opastettiin litistämistä eri keinoin. Opastuksen tuloksia seurattiin punnitsemalla kartongin keräysastiat pilotin seurantajakson aikana. Seurannasta taloyhtiöissä vastasivat Wastebook Oy ja Suomen Kuitukierrätys Oy. Keräysastioiden täyttöastetta ja tyhjennysväliä seurattiin astioihin asennetuilla Jaete-antureilla.
Syksyllä 2021 haastateltiin pilottiin osallistuneiden taloyhtiöiden asukkaita heidän kokemuksistaan sekä laadittiin raportti ja jatkotoimenpidesuositukset konkreettisten litistämisohjeiden laadintaan. Haastatteluista ja lajittelukoulutuksesta sekä some-kanavien ylläpidosta vastasivat Suomen Kuitukierrätys Oy:n yhteistyökumppanit Package Testing and Research ja Aninka.
Tulokset
Pilottiin osallistuneissa taloyhtiöissä parannettiin tyhjennyspainoja keskimäärin 16 % heti aluksi, kun keräysastioihin oli kiinnitetty kampanjatunnukset ”tyyli on vapaa, kunhan muistat litistää”. Hankkeen lopuksi saavutettiin jopa 38 % paremmat tyhjennyspainot verrattuna kampanjaa edeltäviin mittauksiin. Blogikirjoitus kampanjasta
Jatkoksi valtakunnallinen kampanja
Oulun pilottihankkeen tulosten rohkaisemana tehtiin loppuvuodesta 2022 valtakunnallinen kampanja, jossa muistutettiin litistämisen tärkeydestä ja jaettiin litistämisvinkkejä hauskoilla videoilla. Kampanjavideoita ja muita postauksia näytettiin TikTokissa, Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa loka-joulukuun ajan. Videot saavuttivat kaikkiaan yli 1,7 miljoonaa silmäparia ja näyttöjä kertyi yli 3,2 miljoonaa kertaa.
Metallipakkausten kehityshankkeet ja tutkimukset
Tutkimusohje kuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumustutkimusten toteuttamiseen
Tutkimusohjeen tarkoituksena on ohjeistaa, miten kuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumusta tulee selvittää. Ohjeessa kerrotaan, miten erilliskerätystä metallijätteestä voidaan ottaa edustavia näytteitä ja lajitella näytteet käsin eri jakeisiin siten, että tulokset palvelevat koostumustutkimukselle asetettuja tavoitteita mahdollisimman hyvin. Ohjeen ovat toteuttaneet valtakunnalliseen kiinteistökeräyksen sopimukseen liittyen yhteistyössä Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Kiertovoima – KIVO, Kuntaliitto ja Sumi Oy.
Tutkimusohjeessa mm.
- Metallijätteen kuvaus kuluttajakeräysjärjestelmissä
- Tutkimusten suunnittelu
- Näytteenotto
- Näytteiden lajittelu
- Tulosten laskenta, esittäminen ja arviointi
- Esimerkkilomakkeita tiedonkeruuta varten
Metallijätteen koostumustutkimus 2019
Suomessa tutkittiin vuonna 2019 kuluttajilta kerätyn metallijätteen koostumusta. VTT:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin metallinkeräykseen tuodun pakkausmetallin, pienmetallin ja pantillisten juomatölkkien välistä jakaumaa sekä keräykseen päätyvän virheellisesti lajitellun jätteen eli rejektin määrää.
Metallinäytteitä kerättiin vuoden 2019 huhti-heinäkuussa Ahvenanmaata lukuun ottamatta seitsemältä alueelta koko Suomesta sekä Rinki-ekopisteistä että kiinteistökeräyksestä.
Tutkimuksessa selvisi, että pakkausmetallia ja pienmetallia kertyy keräykseen lähes yhtä paljon ja metallin laatu on pääosin hyvää. Pienmetallia kertyi enemmän Rinki-ekopisteistä kuin kiinteistökeräyksestä.
Metallijätteen koostumus aluekeräyksessä ja kiinteistökeräyksessä
Metallinkeräykseen päätyvistä jätteistä pakkausmetallia on 41 prosenttia ja pienmetallia 46 prosenttia. Pakkausmetalli koostuu pääosin metallista (97 %), ja loput 3 prosenttia on muuta materiaalia, kuten paperisia etikettejä (1,9 %), biojätettä (0,5 %) sekä muovia (0,1 %).
Virheellisesti lajitellun jätteen eli rejektin määrä oli Rinki-ekopisteissä ja kiinteistökeräyksessä lähes sama, noin 13 prosenttia. Suurin osa kuluttajakerätyn metallijätteen sisältämästä rejektistä koostui sähkö- ja elektroniikkaromusta. Myös vaarallisiin jätteisiin kuuluvia tyhjentämättömiä painepakkauksia löytyi merkittävä määrä.
Tutkimuksen tilaajana toimi Mepak-Kierrätys Oy. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa), Suomen Kiertovoima Ry:n (KIVO), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Muovipakkausten kehityshankkeet ja tutkimukset
Menetelmä kuluttajilta kerättävän muovipakkausjätteen koostumuksen selvittämiseen
Osana valtakunnallista pakkausjätteiden kiinteistökohtaista erilliskeräystä koskevaa yhteistyötä tarvitaan uudenlaista tietoa kotitalouksien muovipakkausjätevirran koostumuksesta. Tätä varten on sovittu teetettävän valtakunnallinen muovipakkausjätteen laatututkimus laatuarvojen varmistamiseksi. Sen lisäksi liitteessä osapuolet ovat sopineet kaksi kertaa vuodessa tehtävästä muovipakkausjätteen toimittajakohtaisesta laatututkimuksesta terminaaleittain ja valmistelevansa yhteistyössä laatututkimuksessa käytettävän riippumattoman, avoimen ja läpinäkyvän menetelmän. Toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Kiertovoima ry – KIVO, Kuntaliitto ja Sumi Oy.
Tämä raportti kuvaa menetelmän kotitalouksien muovipakkausjätevirran koostumuksen yleiseen arviointiin. Menetelmä koostuu 1) suosituksista tutkimusten mittakaavasta ja kohdentamisesta Suomessa ja 2) luotettavaan näytteenottoon ja käsin tehtävään näytteiden lajitteluun koostumuksen selvittämiseksi (liite 1). Kehitetty menetelmä palvelee etenkin valtakunnallisen muovipakkausjätteen koostumustutkimuksen toteuttamista, mutta sitä voidaan hyödyntää myös terminaaleissa tehtäviin puolivuosittaisiin laatututkimuksiin erityisesti näytteenoton ja lajittelun teknisen toteutuksen osalta.
Menetelmäkuvaus on ensisijaisesti luotu kotitalouksista kiinteistöiltä kerättävälle muovipakkausjätteelle, mutta on sovellettavissa myös RINKI –ekopisteillä kerätyille muovipakkausjätteille.
Menetelmän kehitystyössä on hyödynnetty kokemuksia muille jätevirroille kehitetyistä koostumustutkimusmenetelmistä ja samalla pyritty huomiomaan muovipakkausjätteen erityispiirteet jätevirtana. Keskeisen osan kehitystyöstä muodosti pilot-tutkimus (liite 2), jossa hankittiin omakohtaisia kokemuksia jätevirran koostumustutkimuksen suorittamisesta.
Menetelmäkuvauksessa mm.
- Muovipakkausjätteet kuluttajakeräysjärjestelmissä
- Tutkimusten suunnittelu ja toteuttaminen
- Näytteenotto- ja lajitteluohje
- Tutkimuksen raportointi