24.3.2025

Uudet keinot muovipakkausten kierrätyksen lisäämiseksi

Kannanotto kiertotalouslain valmisteluun

Suomi sai Euroopan komissiolta keväällä 2023 varhaisvaroituksen siitä, että
muovipakkausjätteen 50 %:n kierrätystavoitetta vuodelle 2025 ei olla saavuttamassa. Sen
jälkeen muovipakkausjätteen keräystä on laajennettu ja uusia entistä parempia
lajittelulaitoksia on rakenteilla. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan ja samalla ylisääntelyä tulee
välttää. Esitämme, että kiertotalouslain valmistelun yhteydessä harkitaan alla esitetyn
mukaisesti uusia keinoja kotien lajittelumotivaation ja yrityspakkausten erilliskeräyksen
lisäämiseksi.

Vuonna 2022 muovipakkausjätteestä kierrätettiin 31 %. Vaikka kierrätysaste kasvaa koko ajan, emme saavuta vuodelle 2025 asetettua 50 %:n tavoitetta. Tämän vuoksi Euroopan komissio suositteli kesäkuussa 2023 Suomelle seuraavia toimia:

1. erilliskeräyksen palvelutason nostaminen,
2. viestinnän lisääminen ja
3. taloudelliset ohjauskeinot materiaalien ohjaamiseksi poltosta jätehierarkian ylemmille tasoille.

Keräyksen nykytila ja haasteet

Muovipakkausten erilliskeräys laajennettiin 1.7.2023 alkaen kaikille vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöille komission suositusta noudattaen. Sen myötä yli puolella suomalaisista on keräyspiste omalla kotipihalla. Lisäksi pakkaustuottajat ovat nostaneet muovin vastaanottopisteiden määrän Rinki-ekopisteverkossa noin 700 pisteestä 1 145 pisteeseen maaliskuun 2023 jälkeen. Nämä toimenpiteet näkyvät vain hieman kohonneina keräysmäärinä.

Kotitalouksia palveleva pakkausten keräysjärjestelmä on Suomessa kattava, mutta silti
kotitaloudet lajittelevat ainoastaan kolmasosan muovipakkauksistaan. Keräystapa ei vaikuta
ratkaisevasti lajitteluaktiivisuuteen. Ekopisteitä käyttävät kodit lajittelevat vain noin 20 %
vähemmän muovipakkauksia kuin ne, joilla on keräyspiste omalla pihalla. Kierrätysasteen
kannalta ero on lähes merkityksetön, eikä kiinteistökeräyksen laajentaminen ole ratkaisu
haasteeseen. Arvion mukaan se nostaisi kierrätysastetta vain vajaat kaksi prosenttiyksikköä,
mutta vuosikustannukset tuottajavastuussa oleville yrityksille, ja sitä kautta kuluttajille,
nousisivat noin 40 miljoonaa euroa.

Yrityspakkausten osalta tilanne on myös haastava. Jäteasetus määrää kattavan
erilliskeräysvelvoitteen (velvoiteraja 5 kg/vko), mutta yrityspakkauksista vain 40 % päätyy
kierrätyslaitokselle. Säädetty velvoite ei ole johtanut erilliskeräyksen laajenemiseen odotetulla tavalla.

Ehdotus tehokkaimmista toimista

Muovipakkausten lajittelun lisäämiseksi tarvitaan uusia toimia. Jos kuluttajapakkausten ja
yrityspakkausten keräysaste pystytään kaksinkertaistamaan, päästään kierrätyksessä 50 %:n tavoitetasolle. Keräysasteen nostamiseksi esitämme, että kiertotalouslain valmistelun yhteydessä haetaan keinoja:

• suomalaisten lajittelumotivaation parantamiseksi ja
• jäteasetuksen mukaisen yrityksille asetetun
  erilliskeräysvelvoitteen saamiseksi käytäntöön.

Lajittelumotivaatioon voidaan vaikuttaa erityisesti viestinnällä, johon panostaminen on myös
tuottajien suunnitelmissa. Lajitteluun tulee kannustaa laajasti. Esimerkkinä mahdollisista muista keinoista nostamme esiin henkilökohtaisen lajitteluvelvoitteen säätämisen. Lajitteluvelvoite olisi luonteva laajennus roskaamiskiellolle. Sillä voitaisiin kieltää kierrätyskelpoisen materiaalin laittaminen sekajäteastiaan, jos mahdollisuus lajitteluun on olemassa. Vaikka kieltoa on käytännössä mahdoton valvoa, sillä olisi suuri henkinen merkitys. Useiden lainsäädännön kieltojen kattava valvominen on mahdotonta.

Yrityspakkausten erilliskeräysvelvoitteen toteutumista voitaisiin parantaa muuttamalla
jäteasetuksen velvoiteraja yksiselitteiseksi. Nykyinen raja (5 kg/vko) on vaikea hahmottaa,
eivätkä yritykset yleensä tiedä, kuinka paljon muovipakkauksia heillä kertyy. Lisäksi tulisi pohtia muitakin keinoja, joilla yritykset saadaan heräämään jäteasetuksen erilliskeräysvelvoitteisiin ja hankkimaan niiden mukaiset jätehuoltopalvelut. On ilmeistä, että nyt energiajätteen keräys syrjäyttää liian usein lakisääteisen muovipakkausten erilliskeräyksen. Avainasemassa ovat jätehuolto-operaattorit, jotka tulisi velvoittaa myymään yrityksille vain lainsäädännön lajitteluvelvoitteet täyttäviä palveluita.

Edellä esitetyn ohella on tärkeää muuttaa muovipakkaukset nykyistä kierrätyskelpoisemmiksi. Tämä muutos on kuitenkin jo käynnissä ja juuri hyväksytty EU:n pakkausasetus antaa työlle selkeät raamit. Uusia kotimaisia toimia ei tarvita.

Näkemyksiä muihin esillä olleisiin keinoihin

Viime aikoina on nostettu esiin myös muovipakkausjätteen lajittelu sekajätteestä. Siinä on kyse syntypaikkalajittelun kanssa osin päällekkäisestä järjestelmästä, jonka käyttöönotto voisi heikentää kotien lajittelumotivaatiota. Sekajätteestä ei ole helppoa jalostaa laadukasta
kierrätysmateriaalia. Lisäksi Suomesta puuttuu siihen tarvittava teollinen kapasiteetti, jonka
rakentaminen vaatisi merkittäviä investointeja ja jonka käyttö on kallista.

Esillä on ollut myös polttoveron käyttöönotto. Veron vaikutukset tulisi selvittää perusteellisesti ennen sellaisesta säätämistä.

Lopuksi toteamme, että muovipakkausten kierrätysasteiden vertailu EU:n jäsenmaiden välillä on haastavaa, koska tilastoihin liittyy paljon epävarmuutta. Lisäksi maakohtaiset erot vaikuttavat tavoitteiden saavutettavuuteen. Jos jokainen suomalainen käyttäisi pullovettä puolet siitä, mitä Italiassa käytetään, olisi muovipakkausten kierrätysasteemme yli 10 %-yksikköä nykyistä korkeampi. Vastaavasti yrityspakkausten uudelleenkäyttö on Suomessa kattavasti järjestetty (esim. Transbox-laatikot), mikä vähentää helposti kierrätettävän muovin määrää. Tällaiset tekijät on syytä huomata, kun arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen haastavuutta ja siihen tarvittavaa aikaa.

Me allekirjoittaneet olemme vahvasti sitoutuneita muovipakkausjätteen 50 %:n
kierrätystavoitteen saavuttamiseen. Nyt tarvitaan malttia odottaa jo tehdyn sääntelyn
tuloksia ja valita tehokkaat uudet ohjauskeinot sekä välttää tarpeetonta lisäsääntelyä.

Toivomme, että yllä olevat seikat tulevat huomioon otetuiksi kiertotalouslain valmistelussa.

Helsingissä 17.3.2025

Mikko Käkelä, toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry	Ulla Pöllänen, toimitusjohtaja Erikoiskaupan liitto Etu ry
Kari Luoto, toimitusjohtaja Kaupan liitto ry	Mika Aalto, toimitusjohtaja Kemianteollisuus ry
Minna Karhunen, toimitusjohtaja Paavo Taipale, va. johtaja Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö Suomen Kuntaliitto ry	Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Tuula Loikkanen, toimitusjohtaja Päivittäistavarakauppa ry	Mika Surakka, toimitusjohtaja Sumi Oy
Jutta Laine-Ylijoki, toimitusjohtaja Suomen Kiertovoima ry	Juha-Heikki Tanskanen, toimitusjohtaja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
Pekka Tommola, toimitusjohtaja Suomen Pakkaustuottajat Oy	Antro Säilä, toimitusjohtaja Suomen Pakkausyhdistys ry
Pasi Nurminen, toimitusjohtaja Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA)	Helena Soimakallio, johtaja Teknologiateollisuus ry